Uusi alku

Tammikuussa tein päätöksen, että elän tämän vuoden ilman kalenteria. Aika hyvin olen onnistunut, tosin olen ehtiny tuplabuukkaamaan parit kekkerit ja lääkärikäynnit. Mutta niistäkin on selvitty - hyvin. 

Minusta on ihanaa ajatella päivää tai viikkoa kerrallaan. Jokaisessa päivässä on jotain uutta ja erilaista, mitä eilisessä ei ollut. Joka viikonloppu on jotain uutta ja erilaista odotettavaa. Minulle tämä järjestely on sopinut hyvin.

Oli sateinen ja kolea syksyinen aamu. Bussi oli tupaten täynnä matkustajia. Kuljettaja hyräili hilpeää sävelmää ja rummutti sormillaan rattia.
"Kylläpä sitä nyt ollaan niin positiivista", huomautti autoon nouseva mies innottomasti. "Niin olen, hyvä herra. Katsokaahan, minulla on edessä aivan uusi kokemus, sillä en ole koskaan ennen saanut elää tätä päivää."

Lupasin myös lopettaa stressaamisen ja hankkia itselleni mielekkäämmän työpaikan. Stressaamista en ole lopettanut, mutta viime viikon torstaina 1.9 aloitin uudessa työpaikassa, joka vaikuttaa jo nyt mukavimmalta ikinä. Myös pieni muodonmuutos on paikallaan ja siitä kerron sitten enemmän kun asioita tapahtuu (lue laihdun!). 

Urheilu on aina kuulunut osana elämään ja sitäkin pyrin nyt harrastamaan stressaamatta ja suorittamatta, joka ilta ei ole pakko ehtiä kolmelle eri jumppatunnille. Olen ihan hyvä ihminen, vaikka kävisin vain Nemon kanssa kävelemässä.

Koska kärsin päänsäryistä paljon, serkkuni vinkkasi minulle tästä dokumenttielokuvasta.  Kannattaa katsoa! Olen ollut nyt reilun kolme viikkoa ko paastolla ja päänsärytkin tuntuvat helpottavan. Katsotaan mitä lääkäri sanoo lääkkeiden lopettamisesta. :)