torstai 22. joulukuuta 2011

Hetkistä

Kiitos näistä hetkistä. Pitäisi enemmän muistaa nauttia hetkistä. Niistä hetkistä, jolloin on hyvä olla ja elää. Niitä hetkiä me kaiholla muistelemme kun elämässä tapahtuu muutoksia. Muutoksia yleensä siihen huonompaan suuntaan. Tuntuu pahalta olla ja kaikki itkettää, tuntuu, että kenkä puristaa jalkaa. Silloin muistelemme haikeana sitä hetkeä, jolloin kaikki oli hyvin ja elämä helppoa.

Kun muutoksia tapahtuu niihin yleensä ollaan jollain tavalla varauduttu, joskus taas elämä heittelee niin, ettei muutoksen tuloa huomaa. Se hiljaa hiipii viereen, niinkuin Pikku Prinssin Kettu. Kettukin halusi, että hänet kesytetään. Kesytys meinaa omistautumista. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa.

Joskus tekisi mieli jäädä tuleen makaamaan ja ottaa kaikki vastaan mitä tuleman pitää. Jokin järki kuitenkin pitää ihmisen liikkeessä, ettei makaaminen onnistu ja aina pääsee eteenpäin. Kun kerran on käynyt tarpeeksi pohjalla ja kohdannut elämässä suuria muutoksia niin silloin yleensä suunta on vain ylöspäin, hymyssäsuin.

Eräs ystäväni kehoitti minua hymyilemään aina. Hymy kaunistaa jokaista ihmistä. Vaikka ajatukset harhailisivat tulevissa asioissa, jotka pelottavat, hymyily auttaa aina. Hymyssä suin tekeminen saa inhottavatkin asiat näyttämään vähän paremmilta.

Ja se hetkessä eläminen, muistakaa se. Huomisen murheita on turha huolehtia tänään, se on vasta edessä huomenna. Jokainen päivä voi olla viimeinen ja siksi tulisi nauttia tästä päivästä ja tästä hetkestä kuin ei olisi koskaan ennen elänytkään. Ja ethän sinä olekaan. Jokainen päivä on uusi, erilainen.

Play the moment Pause the memories Stop the pain Rewind the happiness

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti