perjantai 23. joulukuuta 2011

How to be brave..?

Se ois muuten palkkapäivä tänään. Rahalla ei voi ostaa rakkautta. Lähimmäisen rakkaudessa voi köyhäkin olla rikas.

Olin kolme ja puoli vuotta samassa työpaikassa ja vaihdoin vaan välillä aina toimipistettä. Mielestäni asiat eivät aina toimineet ja ihmiset valittivat liikaa. Pohdin tulisiko minun vaihtaa työpaikkaa ja sen päätöksen tein, vaihdoin.

Loppujen lopuksi päädyin mukavaan, siistiin, sisätyöhön, jossa viihdyn. Luulen, että täällä tulen hetken aikaa olemaankin. Elämä on mukavaa kun niin päättää. Työssä viihtyy kun paikka tuntuu oikealta.

Kaipaan elämään haasteita ja jotain erityistä jokaiseen päivään. Päivät eivät saa tuntua liian samanlaisilta, muuten ei tunne elävänsä. Jokainen meistä elää arkea, myös minä. Minun arkeeni kuuluu työ, urheilua, kaupassakäynti, ruuanlaitto, päiväunet, Nemo ja muut kotityöt. Näiden asioiden lisäksi jokaisessa päivässä on jotain erityistä, jotain erilaista. Joskus se on puhelinsoitto ystävälle, juhlat, ystävän tapaaminen, matka tai joku muu hyvinkin pieni asia.  Rakastan arkea, erilaista arkea.

Nyt kun olen eronnut pitkästä suhteesta arkeni on  muuttunut. Olen tehnyt enemmän valintoja elämässä, joissa olen huomioinut vain itseäni. Pieniä asioita, mutta minulle kuitenkin suuria. Enää ei tarvitse ostaa maidotonta Keijua - vaan voin ostaa Ingmariinia. Olen urheillut ja tavannut ystäviäni enemmän. Kun kroppa voi hyvin, mielikin voi hyvin ja jaksaa aivan erilailla. Joidenkin asioiden merkityksen huomaa vasta silloin kun ne poistuvat joka päiväisestä arjesta. Olen järkyttänyt arkeani, ottanut riskejä. Täytyy muistaa hymyillä niin asiat näyttävät paremmilta, niinkuin L aina minulle sanoi.

Tänään vanhempani tulevat joulunviettoon veljeni luokse. Erilainen joulu siis tänä vuonna. Eilen teimme jo hieman jouluvalmisteluja. Aion levätä ja nauttia.




I have died everyday waiting for you
Darling don’t be afraid I have loved you
For a thousand years
I’ll love you for a thousand more


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti